maanantai 18. tammikuuta 2016

Juttutarjous: Kevätretki Pohjois-Italiaan kolmen sukupolven & erityislapsen kanssa


Arvoisat lukijani,


Lähestyn teitä tiedustellakseni, josko teitä kiinnostaisi juttu kaksi viikkoa kestävästä kevätretkestä Pohjois-Italiaan? Olemme reissussa kolmen sukupolven voimin ja haluttaessa jutun fokusta voidaan suunnata myös matkailuun erityislapsen kanssa. Tukikohtamme on Venetsia, josta olemme vuokranneet Airbnb:n kautta majoituksen, mutta tarkoituksemme on myös liikkua ympäristössä.


Kuvituskuva. Kuva on oikeasti Sighnagista, Georgiasta.


Oman mausteensa matkaan tuo mummun ja papan sekä serkkujen mukanaolon lisäksi oikea erityislapsi, iloinen downinpoika, jolla on erittäin voimallinen karkailuvietti ja jonka elämää astma ahdistaa niin, että piilosta usein pihinä vain kuuluu. Miten reissu hänen kanssaan menee, siinä onkin kysymys. Joudutaanko turvautumaan sairaalaan, ja kuka sinne joutuu? Isäkö, taas?


Thaimaan rannoilla, lapsiperheen matkakertomus – kirjan saaman palautteen vuoksi olen tuuminut kirjoittaa lapsille tällä kertaa nimet. Miltä Teistä kuulostaisi, jos mukana seikkailisi 8-vuotias Hilppa, innokas lukija ja piirtäjä, seitsenvuotias August, räjähtävän nopea yleismiehen alku ja oikeudenmukaisuuden perikuva, viisivuotias Ruusu, Oikea Prinsessa & pumpuliunelmissa köllijä sekä 3-vuotias Armas, edellisten silmäterä?


Ennen matkaanlähtöä täytyy tietysti matkakassana toimiva hillopurkki saada täytettyä ja kysymyksen ydin onkin: mistä kaikesta voidaan vielä säästää? Voiko pakastimesta sammuttaa virran, ja nostaa ruoat jääkylmään porstuaan. Entä jos hiiret syövät kaiken? Voiko matonpesusta säästää rahaa heittämällä matto hankeen? Entä jos se unohtuu sinne viikoksi ja uutta lunta sataa sen päälle? Kannattaako kirjolohenperkeet ottaa marketista mukaan ja pakastaa ne, jotta ruusuille saadaan keväällä halpaa lannoitetta? Entäs jos perkeetkin unohtuvat, hautautuvat päiväysvanhojen makkaroiden, juustojen ja pakkauksesta vuotaneiden katkarapujen alle? Miltä äidistä tuntuu löytää tällainen paketti kahta vuotta myöhemmin? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia, niihin voidaan saada vain hajanaisia  hymähdyksiä tai murahduksia. Siksipä todellisia kysymyksiä ovatkin: lähteekö isä taas naapurin Pentille kukkia kastelemaan lentokenttätaksin raksuttaessa pihassa, vai onko hän juuri silloin erottelemassa viime syksynä maahan unohtuneita valkosipulinkynsiä toisistaan? Saako äiti jääkaapin pestyä, kuka hoitaa Hilpan Siria Lumipallo –hamsteria, oppiiko August uimaan ennen Venetsian vetisille kaduille astumista, viitsiikö Ruusu astua alas valtaistuimeltaan ja pakata tavaransa & ehtiikö Armas ne laukusta tyhjentää ennen kuin laukku saadaan suljettua?

Kuvituskuva. Kuvassa ei ole venetsialainen gondoli, vaan thaimaalainen pitkähäntä.

Lisäksi maininnan arvoista lienee, että Savukeitaan matkaoppaat: Georgia on valmistumassa ja sen arvioitu julkaisupäivä on 14.2.2016. Ko. kirjan olen kirjoittanut yhdessä toimittaja Ville Ropposen kanssa. Myös tätä kirjaa ostamalla voi tukea yllämainitun suunnitelman toteutumista.


Ystävällisin terveisin, yhteydenottojanne odottaen,

Kalle Niinikangas

tiistai 10. marraskuuta 2015

Rekolan lintupoika

Eriskummallinen vesilintu
lehahtaa kirjahyllyn päälle
kirkkaansininen uimavaippa päässäään,
penaali pelikaaninnokkana,
vaaleanpunaiset reput siipinä
keltaiset kumisaappaat kahlaajan koipina.

"Ainoastaan sinun poikasi
saattaa levittää liimaa käsiinsä
jotta kykenee kiipeämään seinille,"
hänen äitinsä sanoo,
"tai julistaa avatuksi kilpailun
parhaasta lintupuvusta
kun pitäisi tehdä läksyjä."
En vastaa.
Tämä on taas näemmä niitä päiviä
jolloin yhteiset lapset
degeneroituvat, niihin jää vain
isän geenejä.

Enkä minä tuollaista olisi edes keksinyt.
Tein margariinista rasviksen
ja revin sohvasta jouset hyppykenkiä varten.
Edes niillä
en noussut noihin korkeuksiin.

torstai 24. syyskuuta 2015

Sammon taonta, moniääninen runoilta ravintola Juttutuvassa 5.10.2015 kello 19:30 alkaen.

Tiedote

Pitkäaikaiset Suomen ystävät, brittirunoilijat Andy Willoughby ja Bob Beagrie tuovat bensiininkatkuisen, Kalevalasta ja Suomesta inspiroituneen runoteoksensa, Sampo; Heading further North Helsinkiin ja Juttutupaan maanantaina 5.10.2015 kello 19:30 alkaen. Esitys kuljettaa kuulijaansa Pohjois-Englannin rautakautisilta linnavuorilta Sääksmäen Rapolanharjulle, pohtii syntyjä syviä, rauan syntyä ja rakkautta. Pääosin englanninkielisessä esityksessä kuullaan lisäksi sähkökitaran murinaa sekä kosketin- ja puhallinsoittimia Masi Hukarin ja Anton Flintin soittamina.

Tilaisuudessa julkistetaan Sampo; Heading further North -teoksen suomennos Sampo, syvemmälle pohjoiseen (Savukeidas kustannus, suom. Kalle Niinikangas) sekä pitkän linjan runoilijan, Hannu Kankaanpään uusin runokokoelma Kuuntelen (Enostone kustannus) ja Hannu Kankaanpää esittää runoja teoksesta. Illan muut esiintyjät ovat runoilijat Riina Katajavuori, Esa Hirvonen, Ville Hytönen sekä Hauerwaas Vallankumous!

Illan päättää open mic, jossa kahdeksan ensimmäiseksi ilmoitautunutta pääsee esittämään yhden oman runonsa lavalla. Ilmoittautuminen alkaa kello 19:00.

Tilaisuuden juontaa Kiila ry:n puheenjohtaja, runoilija Kalle Niinikangas.

Vapaa pääsy.
Tilaisuus on osa Taiteilijajärjestö Kiila ry:n Kiilaklubien sarjaa

Tilaisuuden tuottavat Taiteilijajärjestö Kiila ry
ja Puutarhakahvila Tervapääsky, Sääksmäki



Linkki tapahtuman Facebook -sivuun:
https://www.facebook.com/events/425460587663149/

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Dale


Hän liikutteli leukojaan puolelta toiselle
astuessaan sisään Vauxhall Vaultiin
kuten joka tiistai,
tilasi tavallisensa, hanasiiderin
asetti alumiinisen kotelonsa kulmapöydälle,
kasasi huolellisesti köönsä, Excaliburin
& kirjoitti nimensä liitutaululle.

Kaikki meni hyvin illan kolmanteen peliin.
Kamppailut olivat kovia mutta rehellisiä
& hän voitti kuten tavallista
mutta sitten joku giniltä lemuava turisti
nuiji hänet naureskellen.

Hän liikutteli leukojaan
puolelta toiselle, puolelta toiselle
hänen leukansa liikkuivat
& hänen katseensa oli tyhjä, eksynyt.
Vanhempi nainen tuli luokseni
& kertoi, kuinka onnetonta se oli, että Dale oli hävinnyt,
kuinka hän oli oikeasti erittäin hyvä pelaaja
joka oli vain missannut pari hyvää lyöntiä
vaikka me molemmat tiesimme
ettei se ollut totta.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Jalostettu villi (eräänlainen kannanotto)


Lukittuna tähän setään,

rahan metalliaitaukseen
hassu karvaton apina
jonka kuuluisi juosta nelistää ravata loikkia makoilla

nyppiä syöpäläisiä lajitovereistaan

vain mammonan mahtia tottelee.


Karvattomalle on karva saatava, turkittomalle turkki
on puettava nahkaa nahkaa ylle
ja nylkee setä kumppaneineen miljoonan toisensa jälkeen.
Ei kerro kivusta kyyneleet ketun silmissä,

ei vaikerra tuon hyödykkeeksi jalostetun villin vikisevä suu

vain satuihin uskovat tätä tuskaksi luulevat.

Eivät eläimet vapautta mieti, eivät
sen setä tietää

sillä lukittuna kehonsa vankilaan,

rahan metalliaitaukseen
hän itsekin vain on yksi niistä.

torstai 16. lokakuuta 2014

Thaimaan rannoilla

Thaimaan rannoilla
Lapsiperheen matkakertomus

Thaimaan rannoilla -matkakirja on viimein valmistumassa. 





www.facebook.com/thaimaanrannoilla

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Ajokauden päätteeksi (surmanajaja)




Moottoripyörällä vasta 
voi kesästä nauttia.
Vastaantuleva itikka iskee avointa silmää
ja vapaus tuntuu kasvoilla
kun ajaa hiekkarekan jäljessä, edellä
ajava pesee tuulilasia.
 
Moottoripyörällä vasta 
aistii asfaltin kutituksen
ja mitä hyötyä
ennakoivasta ajotavasta
jonkun törttöillessä aina vasemmalta eteen.

Ja kunnon varusteet täytyy olla, totta kai.
Tukeva ajopuku
että jää jotain tunnistettavaa
ja raskaat kengät
sillä saappaat edellä tässä edetään.